Rakkauskirjeitä ja positiivisia ajatusmalleja

5614806041_9226b15d00_z
Kuva: Michael Paul Escanuelas. Lähde: Flickr.com

Tein eilen erään harvinaisen asian: Kirjoitin rakkauskirjeen ja lähetin sen postissa, osoitettuna tuolle naispuoliselle ystävälleni, jonka kanssa kävin maanantaina katsomassa elokuvan. Kirjoitin tunteistani häntä kohtaan ja pyrin olemaan sanoissani mahdollisimman todenmukainen. Vältin kuitenkin käyttämästä sellaisia ilmaisuja, jotka saattaisivat aiheuttaa hänessä epämukavuuden tunnetta. Haluan kuitenkin pitää hänet vähintäänkin hyvänä ystävänä. Ja eiväthän kaikkien rakkauskirjeiden tarvitse olla rakastavaisten lähettämiä, vaan voi niitä lähettää rakkauden osoituksena lähimmäisille.

Sain tavata eilen kantapaikassani (kyseessä ei ole kapakka tai mikään muukaan tavanomainen ravintola) vanhemman englantilaisen herrasmiehen. Keskustelimme hänen ja erään kolmannen kanssa niitä näitä aina Winston Churchillistä Pokka Pitää -sarjan Hyacinth Bucket (Bukeé) roolihahmoon. Hämmästelimme myös sitä, miten englantilaisilla on tapana nimetä vaatekappaleita henkilöiden mukaan ja mistä poliisien Bobbies-nimitys on peräisin. Oli taas jälleen hauska huomata se, miten lähellä brittien huumorintaju on suomalaista.

Mielialani ei ole ollut kovin hyvä viime päivinä. Se johtuu huonosti nukutuista öistä, joita päiväunet ovat verottaneet. Yritin eilenkin sinnitellä iltaan saakka ilman lepäämistä, mutta väsymys vei lopulta voiton. Lääkärin määräämät rauhoittavatkin ovat lopussa, joten niistäkään ei ole saanut vähään aikaa apua nukkumiseen yöaikaan. En muuten tarvitsisi rauhoittavia, mutta unirytmin tasaamisessa niistä oli todella apua.

Katsoin eilen YLE:n Akuutti-sarjan jakson, jossa käsiteltiin masennuksen hoitoa ja haastateltiin ihmisiä, jotka ovat päässeet yli masennuksesta. Masennus näyttäytyy jokaisella sen kokevalla aina hieman eri tavalla ja minusta tuohon ohjelmaan oli valikoitunut ihmisiä, joista vain toisella masennus oli lähellä omia kokemuksiani: Kielsin oman henkisen pahoinvointini hyvin pitkään ja hakeuduin hoitoon vasta viime hetkellä. Toisaalta haastateltavat eivät kuvailleet omia olotilojaan yhtä tarkasti kuin minä tämän blogin kautta, mutta uskon heidän kokeneen näitä samoja olotiloja ja tunteita oman sairauskautensa aikana.

Jaksan olla kuitenkin optimistinen oman masennukseni suhteen, joka on jo hyvin poikkeuksellista tällaisella perus-pessimistisellä ihmisellä, joka näkee ja kokee asiat aina kielteisen kautta. Olen pyrkinyt muuttamaan ajatusmallejani positiivisempaan suuntaan, jotta aivoni oppisivat käsittelemään ensisijaisesti näitä positiivisia ajatusmalleja negatiivisten sijaan. Koetan edistää positiivisuuden lisäksi aktiivisuutta passiivisuuden sijaan sekä löytää jokaisesta päivästä jotain onnellista ajateltavaa ja tuntea itseni edes jollain tavalla tärkeäksi. Jos en näin yrittäisi tehdä, niin istuisin tässä tietokoneella asunnossani päivät pitkät ja antaisin itseni valua epätoivon maille. Olen kuitenkin päättänyt sitoutua henkisen hyvinvointini parantamiseen ja aion tehdä kaikkeni sen eteen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.