Seksiä pimeään syksyyn

_MG_9478
Lähde: Flickr.com

Palataanpa jälleen kestosuosikin eli seksin ääreen. Sillä onhan se aika vuodesta, kun pimeys jatkaa valloitustaan, mutta valkoisen lumipeitteen hohto saa meihin valettua salaperäistä voimaa näinä hetkinä. Ja onhan se muitakin puhuttanut viime päivinä: Larissa on kirjoittanut hienosti BDSM:stä Teekutsuilla blogissaan, Sami käsitteli kirjoituksessaan naisen haluttomuuden stereotypiasta ja Marianne otti kantaa ”sen” kokoon.

Hatut pois päästä, seksi on ihmisyyden yksi kauneimmista esiintymisen muodoista. Siitä ei vain pääse mihinkään. Epätyydyttävä, pelkästään himoja tyydyttävä seksi on mitä todennäköisemmin tuttua melko usealle. Epätyydyttävä, ei oikeastaan minkäänlaisia fiboja synnyttävä seksi vielä useammalle naiselle. Joillekin se on rutiini, joka pitää vain hoitaa alta pois, kun kuuluuhan se suorituksena parisuhteeseen. Mielestäni se on huutava vääryys, jos seksiin liittyy jotain mikä hämärtää sen ydinjutun: Mielihyvän tuottamisen toiselle.

Mitä? Ajatteleeko mies partneriaan? Aivan ennen kuulumatonta, painokoneet seis! Noh noh, eipäs sentään hätäillä. Meitä ihmisiä mahtuu tälle pallolle melkoisen moneen junaan, mutta tasapainoisen ja terveen arvomaailman omaava ihminen tulee välittäneeksi lähimmäisistään. Kahden aikuisen ihmisen välisessä intiimissä suhteessa siihen kuuluu toisen huomioon ottava seksuaalielämä. Seksuaalielämä ei ole pelkästään itse seksiin rajoittuva käsite, vaan se on jotain niin paljon suurempaa. Olen käsitellyt sitä aiemmassa blogitekstissäni ja suosittelenkin Maaret Kallion ja Taru Jussilan kirjaa Syvyyttä seksiin: Kohti elävämpää seksuaalisuutta iltalukemiseksi niin sinkuille kuin pariskunnille.

Seksuaalielämän paljastamat ongelmat nimittäin eivät välttämättä liity itse aktiin, vaan ne voivat olla oire jostain syvemmällä omassa psyykessä olevasta vauriosta. Ja vauriot ovat korjattavissa, usko pois. Niiden korjaamiseen, jos malttaa käyttää voimavaroja ja ennen kaikkea aikaa, niin yllättävästi itse seksiaktikin saattaa alkaa tuottamaan yllättävää mielihyvää. Siis niille, jotka eivät ole siitä aikaisemmin saaneet mitään. Mitään ihmeitä se ei saa aikaan, mutta seksistä alkaa saamaan irti paljon sellaista, mitä ei ehkä luullut siihen liittyvän.

Seksin ja itse seksuaalisuuden peruskysymys itselleni on ollut aina tämä: ”Haluaako kukaan minua?” Ja siitä johtuu hyvin helposti jatkokysymys: ”Mikä tekee minusta sitten haluttavan?” Vastaukset yllättävät, jos alkaa tarkastelemaan muiden toimintaa itseään kohtaan. Tarkastellaanpa siis muutamia havaintoja.

”Katseesi on aika läpitunkeva”, on ehkä kuulemistani asioista se lempparini. Mitä katseeni siis viestii? Ensinnäkin se kertoo sen, miten vahvasti olen kiinnostunut toisesta ja tämän tunne-elämästä, tämän ajatuksista. Kiinnitän huomiota ja silloin kun vastaanottimeni on viritetty oikealle taajuudelle, minä olen läsnä. Sen näkee ja havaitsee katseeni intensiivisyydestä. Olen huomannut, että herkimmät ja Jungilaisen määritelmän mukaiset introvertit kokevat sen hyvin voimakkaasti. Se pistää joskus ”pasmat sekaisin” kun joku katsoo intensiivisesti ja siitä katseesta näkee, että katsoja tekee jatkuvia havaintoja ja ottaa vastaan ihan joka ikisen liikkeen, eleen, muutoksen ja viestin toiselta vastaan.

”Sinussa on karismaa”, tulee sitten mielenkiintoisena toteamuksena aina silloin tällöin vastaan. Otetaanpa sanakirjamääritelmä sille:

Compelling attractiveness or charm that can inspire devotion in others. Lähde: Lexico.com, Oxford Dictionary. Käännös: Vastustamatonta puoleensavetävyyttä tai viehätysvoimaa, joka voi herättää omistautumista toisissa.

Täysin nappi määritelmä, sillä olen käyttänyt omaamaani karismaa esimerkiksi opetustyössä. Olen saanut oppilaani omistautumaan oppimiselle inspiroivan motivoinnin avulla ja siihen olen heittäytynyt koko olemuksellani, sillä vähemmästä havaitsisi vähän kömpelömpikin jonkinlaisen teennäisyyden.

Ja nappi määritelmä sille, että olen herättänyt omistautumista myös intiimeissä kanssakäymisissä. Ja siinä on suuri vaaran paikka. On suorastaan vahingollista, jos kumppani tai partneri alkaa kiinnittämään enemmän huomiota minun tarpeisiini kuin omiinsa. Se johtaa nimittäin aikaa myöten hänen omien tarpeidensa laiminlyöntiin. Parisuhteessa molempien velvollisuuksiin kuuluu omista tarpeista huolehtiminen ja niistä toiselle viestintä. Pitää osata vaatia, pitää osata puolustaa omaa tonttia. Voi kuulostaa selviöltä joissain parisuhteissa, joissa ei sitten muuta tehdäkään kuin puolustetaan verisesti omia mieltymyksiä ja tarpeita toisen ymmärtämisen sekä kuuntelemisen kustannuksella.

”Missä helvetin vaiheessa tulee ne seksivinkit?”, saattaa jollain lukijallani tulla mieleen tässä vaiheessa. Pahoittelen, mutta se mikä toimii yhden kohdalla, voi aiheuttaa vilunväreitä ja suoranaista hylkimistä toisella. Kun yksi ihminen saa sähköisiä purkauksia mielihyväkeskuksessaan sisäreiden hivelystä, niin toinen ihminen taas saa mielettömät kutiamisrefleksit ja alkaa sätkimään vimmatusti. En voi siis neuvoa sinua siinä, mikä on sinun velvollisuutesi: Tutustu toisen mieltymyksiin, kehoon ja fantasioihin. Penetraatio ja siihen liittyvät asennot ovat noin 10 % seksistä, loput 90 % koostuu näistä: Äänenpaino, puhetavan leikkisyys, katsekontakti, etäisyyden vaihtelut, koskettaminen, vuorovaikutteinen puhetapa, huomioon ottaminen, huomion vaatiminen, ympäristön muovaaminen tai rauhoittaminen miellyttäväksi, tuoksumaailma… Voisin jatkaa listaa, mutta taisit jo hiffata mitä ajoin takaa.

Jos nyt näin tekstini loppupuolella sinulla heräsi kysymys: ”Voihan vittu, olen missannut aika paljon”, niin ei mitään hätää. Menneet on menneitä, ja jos niihin liittyy jotain syvällisempiä dilemmoja, niin ne ovat hoidettavissa. Parasta keskittyä tähän hetkeen ja tulevaan, sekä sen intiimimmän suhteen kehittämiseen. Jos sellaista ei ole, niin itse asiassa näihin seikkoihin huomiota kiinnittämällä sellainen tulee omaan elämään hyvinkin liukkaasti. Sen nimittäin voi aistia alitajuisesti, jos kohtaa sinut itsensä kanssa olevan ihmisen tuolla kadulla. Mark my words.

One thought on “Seksiä pimeään syksyyn

  1. Voisiko ilman seksiä elää? Voisi, mutta se tarkoittaisi enemmän ristiriitoja erityisesti miesten kesken. Toisaalta – olen ymmärtänyt, että sota-aikaan miesten intohimo tappamiseen loppuu keskimäärin noin 4 – 8kk:n sotimisen jälkeen, ja tilalle nousee kaipuu kumppanin luokse. Eittämättä tämä kaipuukin kumpuaa tavalla tai toisella seksistä. Mitä olisivatkaan ne asiat, joita ei seksin vuoksi jättäisi kesken? Erilainen seksi? What ever flips your boat. 🙂

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.