Sanoituksia eletystä elämästä

Atlantis
Under the sea
Under the sea
Where are you now
Another dream
The monsters running wild inside of me

Edellä olevat sanat kuuluvat Alan Walkerin Faded -kappaleeseen. Se on yksi monista kappaleista, jotka liittyvät johonkin henkilöön. Edellisen parisuhteen jälkeen kuuntelulistallani on käynyt melkoinen tuuletus, sillä aika monet niistä muistuttavat menneistä hieman liikaa. Ne ovat leimatutuneet tuohon entiseen parisuhteeseen kuuluviksi.

Minulla on myös paha tapa alkaa selvittämään ahkerimmin kuuntelemieni kappaleiden lyriikoiden merkityksiä itse artistille, tapahtumia sanoitusten takana. Esimerkiksi Adelen ’Hello’ on hyvin surullinen kappale, kertoohan se anteeksipyytämisestä vuosien takaisten eron takia ja siitä johtuneesta sydämen särkemisestä.

Merkillisintä kyllä, ne kaikkein eniten sisimmästä viiltävät musiikkikappaleet eivät ole varsinaista pop-musiikkia, vaan eri elokuvien taustasävelmiä ja tunnuskappaleita. Ja aika usein ne liittyvät jollain tavalla sotaan. En tiedä kykenenkö selittämään yhteyttä sotaelokuvan ja oman itseni välillä: Vain kuolleet ovat nähneet sodan lopun. Henkiin jääneet ovat kaatuneet taistelukentälle henkisesti. Joskus minusta tuntuu, että olen kaatunut henkisesti elämän kamppailussa ja sisimpäni on sen myötä kuollut. Symbolisesti toki, mutta se nostaa demoneita aika ajoin ja varsinkin iltaisin mieleeni.

On aika surullista huomata, että useat aiemmin hyvänä pitämäni kappaleet ovat avanneet merkitystään kohtaamieni kokemusten ja koettelemusten kautta. Ne ovat edelleenkin hyviä, mutta ei niitä kuunnellessa enää tee mieli jammailla tai keinua musiikin tahtiin. Sitä jää vain kuuntelemaan sanoituksia ja hyvin pian sitä elää uudelleen niitä kipeimpiä muistoja. Ei siis mitään kevyttä populaarimusiikkia todellakaan, merkityksellisyydessään jotkin kappaleet ovat verrattavissa raskaimpaan metallimusiikkiin ikinä. Ja tuota jälkimmäistä olen kuunnellut lapsesta saakka.

On minulla yksi kappale, jota en enää todennäköisesti halua itse laittaa soimaan enää koskaan. Mutta linkitän sen tähän loppuun. Se on Vestan ’Ota varovasti.’ Se muistuttaa liikaa kuluneesta vuodesta.