Jos jotain olen seksuaalisuudesta ja ylipäätään seksistä oppinut, niin meillä miehillä olisi hyvin paljon opittavaa naisilta. On kovin kummallista, että kulttuurissamme on yleistä miesten maskuliinisuuden korostaminen ja yhtäläisyysviivan vetäminen seksiin. Mitä enemmän olen asiaan ihan ajatuksella perehtynyt, niin asia ei suinkaan ole näin yksinkertainen.
Nainen jos mikä on seksuaalisesti moniulotteinen ihminen, jossa yhdistyy emotionaalisuus, läheisyys ja varsinainen seksi. Kun mies alkaa olla iältään ja elämänkokemukseltaan tasaveroisessa asemassa, niin silloin olemme käytännössä jo tippuneet tuosta kelkasta. Ei ihme, että miehet tuntuvat olevan Marsista ja naiset Venuksesta.
Ei tämä kuitenkaan sitä tarkoita, että mies olisi niin yksinkertainen kuin saattaisimme olettaa. Yhtä lailla mies kaipaa, joskin sitä myöntämättä, läheisyyttä, kosketusta, kauniita sanoja ja pitkää esileikkiä. Kun mies kasvaa nuoruusvuosistaan ja logiikkaa alkaa säätelemään hormonien sijaan aivojen otsalohkot, niin alamme kaivata seksuaaliselta kanssakäymiseltä samankaltaisia asioita kuin naiset. Olemme kokeilunhaluisia, haluamme muutakin kuin pelkkää yhdyntää ja välitämme aidosti partnerimme toiveista.
En voi kuitenkaan yleistää, vaan puhun omasta kokemuksestani. Totta kai meissä miehissä on paljon sellaisia ihmisiä, jotka kieltäytyvät kasvamasta aikuisiksi tai kieltäytyvät hyväksymästä naisia tasaveroisina ihmisinä miesten rinnalla. Elämäämme saattaa säädellä sellaiset harhaluulot, että mies ainoastaan saa olla vapautunut ja ilmaista seksuaalisuuttaan, kun taas naisen täytyy olla neitseellisen esimerkillinen ja pidättyväinen.
No mitä ihmeen tekemistä seksillä ja seksuaalisuudella on mielenterveyden kannalta? Sillä on huomattavan suuri merkitys meille ihmisinä, pelkkä emotionaalisuus ja rakastaminen eivät riitä. Seksi on yksi fyysisistä tarpeistamme ja meidän pitäisi osata keskustella siitä yhtä luontevasti kuin muista arkipäiväisistä asioista. Ei seksi ole mikään erikoistilanne, se kuuluu arkielämäämme yhtä tiiviisti kuin syöminen. Se millä tavalla tämä ilmenee arjessamme, niin on jokaisen ihmisen ja jokaisen partnerin oma asia, josta täytyy päästä yhteisymmärrykseen.
Hyvin hankalaahan se on seksistä puhua luontevasti, jos emme kykene ensin puhumaan luontevasti tunteistamme. Meitä säätelevät yhteiskunnan ja ympäristön moraalikäsitykset, jolloin tunteista puhuminen koetaan eräänlaiseksi tabuksi jopa ydinperheissämme. Hyvä jos tämä väittämä ei pidä paikkansa kaikkien perheiden osalta, sillä silloin ollaan oikealla polulla. Jos tunteista ja seksistä ei pysty puhumaan ilman häpeän tunnetta, niin silloin on odotettavissa suuria ongelmia ihmissuhteissa.
Asioista voidaan puhua ja keskustella myös ilman yleistyksiä, eräänlaisia turhanpäiväisiä stigmoja. Ei miesten saunaillassa useinkaan keskustella (paljastuksena kaikille naisille) rehvakkaasti omia seksiseikkailuja ihannoiden, vaan saatetaan pohtia täysin loogisesti siitä mitä ”ne naiset haluavat”. Jaamme neuvoja toisillemme ja puramme ongelmia. Keskustelemme asioista lähes samalla tasolla kuin naisetkin, mutta aivojemme kemian yksinkertaisuudesta johtuen emme vedä yhtäläisyysviivoja ihan kaikkien merkitysten välille. Keskustelemme parisuhteista yksinkertaisella tavalla, mutta emotionaalisesti samalla tasolla naisten kanssa.
On hyvin harmillista, että miesten kielenkannat löystyvät vain alkoholin vaikutuksesta. Käsittääkseni seuraava sukupolvi kykenee myös keskustelemaan ilman tuon turmiollisen aineen vaikutustakin. Olisi hienoa istua saunaillassa nuoremman sukupolven kanssa, joka kykenee puhumaan aiheesta kuin aiheesta ilman häpeää ja pelkoa tabuista. Puhuttaisiin ja samalla oppisimme toisiltamme sen kaiken hauskanpidon ohella. Kuten mainitsin, puhun omasta kokemuksestani. Se saattaa kuulostaa monen korvaan utopialta. Toivottavasti olen väärässä.
Mies Vailla Varjoa 