Takki on täysin tyhjä. Sellainen tunne tulee, kun laittaa ulko-oven kiinni perässään. Sauna lämpeni vielä viimeisillä höyryillä, mutta sen jälkeen olo on ollut kuin pitkän päivävaelluksen jälkeen. Henkistä tämä tosin on, seurausta lähes viisi vuotta tapahtuneesta loppuun palamisesta. Se on tehnyt elämisestä todella hankalaa, kun osapäivätyönkään jälkeen ei vain yksinkertaisesti jaksa keskittyä harrastamiseen.
Onneksi tämän hetken pätkäduuni on opettamista, josta saa joinain päivänä melkein kaiken takaisin mitä on pois antanut. Tähän päivään tosin sisältyi epämukava osuus, kun ensimmäisellä tunnilla piti nostaa puheenaiheeksi Kuopion tapahtumat. Osa halusi keskustella asiasta, mutta osa luokasta oli jälleen henkisesti jossain muualla kuin itse luokassa. Pelottaa millaisia sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisia näistä nuorista kasvaa, sillä vastaanottokyky on heikentynyt heikkojen yöunien ja väliin jätettyjen aamupalojen takia. Installa ja KiKilläkö ne aivojen otsalohkot kehittyvät?
On minulla sentään tabu käsiteltäväksi tähän kirjoitukseen: Oppilaan osoittama ihastuminen opettajaa kohtaan. En suinkaan kerro yksityiskohtia, sillä annettakoon nuorelle alaikäiselle naiselle rauha omiin tunteisiinsa. Keskitynkin siis vain omiin nuoruuden kokemuksiini.
Harvassa olivat ne naisopettajat, joihin tulin nuorena teinipoikana ihastuneeksi. Ihastuminen oli nimittäin aina sidoksissa jollain tavalla ulkonäköön ja omat naisopettajat nyt sattuivat tuolloisen pojan silmään olemaan ikäloppuja kalkkiksia. Mutta löytyi sieltä opettajista yksi silmiä hivelevä kaunistus. Ja kaiken lisäksi hyvä opettaja, jonka tunneilta jäi usein oppia luokkahuoneen ulkopuolelle vietäväksi. Ehkä tuollaisten kokemusten takia saatankin ihastua ulkonäön sijaan älykkyyteen, viisauteen, nokkeluuteen tai noiden kaikkien yhdistelmään.
Mitä olen omasta ihastumiseni kemiasta huomannut, niin se ei enää tunnu vatsassa. Se tuntuu rinnassa, kaulassa ja päässä. Teinipoikana tuli tunnettua perhosia vatsassa, mutta nyt ihastuminen sekoittaa koko perkeleen pään ja saa sydämen hakkaamaan kaulavaltimoita. Harmi vain, että siitä vastaavanlaisesta ihastuksesta on jo vuosia aikaa. Täytyy mennä korkeakouluopintojen alkuvuosiin, että voisin rehellisesti väittää kokeneeni jotain vastaavanlaista. Ja väittäisin, että ihastuminen voi jäädä tyystin väliin, jos rakastuminen on nopeaa ja tulista. Rakastaminen nimittäin voi olla täysin sellaista, että se ei saa päätä pakahtumaan. Se voi olla jotain paljon syvällisempää ja sen tunnen enemmänkin lämpönä koko kehossa. Myös turvallisuuden tunteena.
Voiko ihastuminen olla vaaraksi parisuhteelle? Riippuu täysin ihmisestä. Osa ihmisistä ovat kuin tuuliviirejä, jotka antavat pientenkin tunnetason muutosten määrätä nenänsä kulkusuunnan. Osa ihmisistä taas ovat hitaasti kääntyviä laivoja, jotka antavat tunteiden viedä vasta asioiden oltua osa heidän elämäänsä pidemmän aikaa. Väittäisin jälkimmäisten olevan se vallitseva kansanosa, ensimmäisten ollessa niitä rauhattomia ja paikallaan pysymättömiä sieluja.
Ja kyllä ikä ja elämänvaihe näihinkin asioihin vaikuttavat. Esimerkiksi vanhin veljeni koki ennen keski-iän kriisiä (voi prkl, sitä odotellessa) tällaisen rauhattoman vaiheen ja naiset vihkisormuksineen vaihtuivat kolmessa vuodessa useita kertoja. Enkä voi väittää tietäväni kaikkia tapauksia, sillä emme puhu näistä asioista kovinkaan usein. Enkä ehkä haluakaan tietää, sen verran irstas on miehen ajatuksen kulku. En väitä olevan puhtoinen ajatuksiltani, mutta veljeäni kuunnellessa alkaa joskus jopa hävettää. ”Miten tuo mies oikein kehtaa sanoa tuollaista ääneen!” Ja makeat naurut sitten jälkeen päin sille, että omasta velisarjasta löytyy täysin häpeilemättömiä persoonia.
Ja mikähän se ensimmäinen oikea ihastus sitten oli? Siihen ei ole oikeaa vastausta, sillä heitä oli kaksi. Kaksi bestistä ala-asteelta, minua vuoden vanhemmat tytöt. Varoituksen sana pienten poikien vanhemmille: Lapsesi saattaa omata melkoisen seksuaalissävytteisiä fantasioita jo ensimmäisenä kouluvuotenaan. Sitä sopii sitten mietiskellä oman jälkikasvun kirmatessa reppu selässä ensimmäistä kertaa koulun ovista sisään. Tiedän tasan tarkkaan mistä kirjoitan, mutten koskaan puhu 😉
Mies Vailla Varjoa 